Etusivu › Tietoa tiivistyskorjauksesta › Tiivistystarpeen selvittäminen
iLMAVUOTOJEN PAIKANNUKSELLA NÄHDÄÄN, MISTÄ ILMA TULEE
Tiivistystarpeen selvittäminen alkaa ilmavuotojen paikannuksesta
Ennen kuin mitään aletaan korjata, selvitetään tarkasti, onko rakennuksessa haitallisia ilmavuotoja ja missä ne sijaitsevat. Tiivistyskorjauksen tulee aina perustua mittauksiin, ei arvaukseen, jotta ilmavuodot tulee paikannettua ja toimenpiteet kohdistuvat oikeisiin kohtiin.
Näin ilmavuotojen paikannus tehdään
Tiivistystarpeen selvittäminen tehdään aina mittaamalla, ei arvaamalla. Selvitys etenee vaiheittain: ensin määritetään rakennuksen ilmatiiviys kokonaisuutena, sitten paikannetaan yksittäiset vuotokohdat ja tarvittaessa jäljitetään vielä piilevät, esimerkiksi maaperästä tulevat vuodot.
Selvitys alkaa tiiviysmittauksella. Rakennuksen ulko-oven aukkoon asennetaan puhaltimella varustettu mittauslaitteisto. Mittauksen ajaksi vaipan aukot – kuten ilmanvaihdon venttiilit, viemärit ja savupiiput – suljetaan tiiviisti, ja ulko-ovet ja ikkunat pidetään kiinni. Tämän jälkeen puhallin alipaineistaa rakennuksen hallitusti, yleensä noin 50 pascalin paine-eroon ulkoilmaan nähden (tarvittaessa mittaus voidaan tehdä myös ylipaineella). Samalla mitataan vuotoilmamäärä eli ilmamäärä, joka tarvitaan paine-eron ylläpitämiseen. Tuloksesta lasketaan rakennuksen ilmanvuotoluku (qE50), joka kuvaa vuotoilman määrää vaipan neliötä kohden – mitä pienempi luku, sitä tiiviimpi rakennus. Mittaukseen sisällytetään kaikki lämmitetyt tilat: rivitaloissa mitataan kaikki asunnot (tulokseksi niiden keskiarvo) ja kerrostaloissa koko rakennus kerralla porrashuonemittauksena.
Yksittäiset vuotokohdat paikannetaan lämpökuvauksella, joka tehdään useimmiten samalla käynnillä alipaineen ollessa päällä. Kun rakennus on alipaineinen, vuotokohdista sisään virtaava viileämpi korvausilma erottuu lämpökamerassa selvinä lämpötilaeroina. Näin nähdään tarkasti, mistä ilma vuotaa: tyypillisesti lattian ja seinän liitoksista, seinien alaosista, läpivienneistä ja pistorasioista sekä ikkuna- ja oviliitoksista. Uudis- ja korjauskohteissa lämpökuvaus kannattaa tehdä jo ennen pintojen verhoilua, jolloin havaitut vuodot on vielä helppo korjata.
Jos epäillään rakenteiden sisältä tai maaperästä tulevia vuotoja, käytetään lisäksi merkkiainekoetta. Rakenteisiin, ryömintätilaan tai maaperään johdetaan merkkikaasua (esimerkiksi vetykaasua), jonka kulkeutumista seurataan sisätiloissa mittalaitteella. Menetelmällä tunnistetaan reitit, joita pitkin esimerkiksi radon tai mikrobit voivat päästä sisäilmaan – myös silloin, kun vuoto ei näy lämpökuvauksessa.
Yhdessä nämä mittaukset kertovat, tarvitaanko tiivistyskorjausta, mihin kohtiin se kannattaa kohdistaa ja kuinka laajana se tehdään. Samalla tulokset muodostavat pohjan, jolle korjaussuunnitelma rakennetaan.
1
Tiiviysmittaus
Tiiviysmittauksessa rakennus alipaineistetaan hallitusti ulko-oveen asennettavalla mittauslaitteistolla. Mittaus kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakenteiden läpi ja millainen rakennuksen ilmatiiviys on kokonaisuutena.
Lämpökuvaus
Lämpökuvaus paljastaa yksittäiset ilmavuotokohdat. Lämpökameralla nähdään, mistä ilma vuotaa rakenteiden läpi, esimerkiksi liitoksista, läpivienneistä ja rakenteiden rajapinnoista.
Merkkiainekoe
Maaperästä peräisin olevia ilmavuotoja selvitetään merkkiainekokeella. Rakenteisiin tai maaperään johdetaan kaasua, jonka kulkeutumista seurataan sisätiloissa. Näin tunnistetaan reitit, joiden kautta radon tai mikrobit voivat kulkeutua sisäilmaan.
Hyvä tietää
Miksi ilmavuotojen paikannus kannattaa teettää asiantuntijalla?
Luotettava ilmavuotojen paikannus vaatii oikeat laitteet ja menetelmät sekä kokemusta tulosten tulkinnasta. Mittausten pohjalta tiedät, tarvitaanko tiivistyskorjausta sekä missä laajuudessa ja mihin kohtiin se kannattaa kohdistaa.
Tiivistystarpeen selvitys on perusta, jonka päälle koko korjaussuunnitelma rakennetaan.
Neuvontapuhelin
Haluatko tietää, onko kodissasi tai rakennuksessasi ilmavuotoja?
Soita neuvontapuhelimeen. Saat heti vastauksia. Saat keskustella asiantuntijan kanssa kaikista tiivistyskorjaukseen ja ilmavuotojen paikannukseen liittyvistä kysymyksistä. Neuvonta on ilmainen, maksat vain normaalin puhelinmaksun liittymäsi mukaisesti. Neuvontapuhelin on auki ma–pe klo 8–17.
Usein kysytYT KYSYMYKSET
Hyvä tietää ilmavuotojen paikannuksesta
Mitä ilmavuotojen paikannus tarkoittaa?
Ilmavuotojen paikannus tarkoittaa rakennuksen epätiiveyskohtien selvittämistä, eli sen tunnistamista, mistä kohdista ilmaa kulkeutuu hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Paikannuksen tulosten perusteella nähdään, onko tiivistyskorjaukselle tarvetta ja mihin kohtiin se kannattaa kohdistaa.
Millä menetelmillä ilmavuotojen paikannus tehdään?
Ilmavuotojen paikannus perustuu ensisijaisesti tiiveysmittaukseen ja lämpökuvaukseen. Maaperästä peräisin olevien vuotojen paikantamiseen voidaan lisäksi käyttää merkkiainekoetta. Menetelmät täydentävät toisiaan: tiiveysmittaus kertoo kokonaistilanteen ja lämpökuvaus paljastaa yksittäiset vuotokohdat.
Mikä on tiiviysmittaus?
Tiiviysmittaus kertoo rakennuksen ilmatiiviyden kokonaisuutena. Mittauksessa ulko-oveen asennetaan puhaltimella varustettu mittauslaitteisto, jolla rakennus alipaineistetaan hallitusti, yleensä noin 50 pascalin paine-eroon.
Paine-eron aikana mitataan vuotoilmamäärä eli se, kuinka paljon ilmaa kulkeutuu rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Tuloksen perusteella nähdään, onko rakennuksessa tavanomaista enemmän ilmavuotoja ja tarvitaanko tarkempaa ilmavuotojen paikannusta esimerkiksi lämpökuvauksella.
Mikä on lämpökuvaus?
Lämpökuvauksella paikannetaan yksittäiset ilmavuotokohdat. Lämpökamera paljastaa rakenteiden epätiiveyskohdat lämpötilaerojen perusteella, jolloin vuodot voidaan tunnistaa esimerkiksi liitoksissa, läpivienneissä ja rakenteiden rajapinnoissa. Lämpökuvaus tehdään usein tiiveysmittauksen yhteydessä, jolloin kokonaistiiveys ja yksittäiset vuodot saadaan selville samalla kertaa.
Mikä on merkkiainekoe?
Merkkiainekoe on tutkimusmenetelmä, jolla paikannetaan vaikeasti havaittavia ilmavuotoreittejä. Kokeessa rakenteisiin, ryömintätilaan tai maaperään johdetaan merkkikaasua, jonka kulkeutumista seurataan sisätiloissa mittalaitteella.
Menetelmää käytetään erityisesti silloin, kun epäillään maaperästä tai rakenteiden sisältä tulevia vuotoja. Sen avulla voidaan selvittää, mitä reittejä pitkin esimerkiksi radon, mikrobit tai muut epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan.
Mistä rakenteiden ilmavuodot yleensä sijaitsee?
Rakenteiden ilmavuotoja löytyy usein lattiarakenteista, lattian ja seinän liitoksista, seinien alaosista sekä pistorasioiden ja läpivientien kohdalta. Näistä kohdista korvausilmaa voi kulkeutua hallitsemattomasti rakenteiden läpi sisätiloihin. Siksi ilmavuotojen paikannus kohdistuu yleensä juuri liitoksiin, läpivienteihin ja rakenteiden rajapintoihin.
Voiko tiivistyskorjausta tehdä ilman ilmavuotojen paikannusta?
Teknisesti voi, mutta sitä ei suositella. Tiivistyskorjaus tulee aina perustaa ilmavuotojen paikannukseen, jotta korjaus kohdistuu oikeisiin vuotokohtiin. Paikannuksen pohjalta laaditaan korjaussuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat purkutyöt, materiaalit ja työmenetelmät.
Voiko ilmavuodot paikantaa ilman mittauksia?
Luotettava ilmavuotojen paikannus edellyttää käytännössä aina mittauksia. Rakenteiden ilmavuodot eivät useinkaan näy päällepäin, ja niiden laajuus ja sijainti selviävät vasta tiiveysmittauksen, lämpökuvauksen ja tarvittaessa merkkiainekokeen avulla. Tutkittu tieto varmistaa, että mahdollinen korjaus kohdistuu oikeisiin kohtiin.