Sisäilma paremmaksi tiivistyskorjauksella

Sisäilma on rakennuksen sisätiloissa hengitettävä ilma, ja sen laatu määräytyy pitkälti sen mukaan, millaista ilmaa sisätiloihin johdetaan ja mistä reiteistä ilma sinne pääsee. Käytännössä sisäilma on siis sitä ilmaa, joka tilaan tuodaan, ja kaikkea sitä, mitä ilman mukana kulkeutuu.

Erityisesti koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa sisätiloihin syntyy alipaine, joka vetää korvausilmaa myös rakenteiden vuotokohdista, ja mukaan tulee epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilmaa.

Oikein suunniteltu ja oikeisiin kohtiin kohdistettu tiivistyskorjaus ei ole homevaurioiden aiheuttaja, vaan päinvastoin keino estää ilmavuotojen kautta kulkeutuvien epäpuhtauksien, kuten mikrobien, pääsy sisäilmaan. Asianmukaisesti toteutettu tiivistäminen kohdistuu ilmavuotokohtiin, kuten liitoksiin ja läpivienteihin, jotta ilmaa ei virtaa sisään hallitsemattomasti.

Työn tulee aina perustua asiantuntijan tekemiin tutkimuksiin, joissa ilmavuodokohdat paikannetaan ja korjaustarve määritellään. Korjauksen toimivuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat rakenteen liikkeet, käytettyjen materiaalien soveltuvuus ja työn huolellisuus.

Tiivistyskorjaus parantaa sisäilmaa estämällä hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi. Kun rakenteiden liitokset tiivistetään ilmatiiviiksi, sisäilmaan ei pääse kulkeutumaan rakenteista peräisin olevia epäpuhtauksia, kuten pölyä, mineraalikuituja, mikrobeja tai maaperän radonia. Näin sisätiloihin tuleva korvausilma kulkee hallitusti ilmanvaihdon kautta, ei vuotokohtien läpi.

Tyypillisiä rakenteiden kautta sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia ovat mineraalivillaeristeistä irtoavat kuidut ja pöly, kosteus- ja mikrobivaurioiden mikrobit sekä maaperästä nouseva radon. Vuotoilman mukana voi kulkeutua myös erilaisia kemiallisia yhdisteitä. Mikrobivaurioissa tilanne voi ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ja muodostaa merkittävän sisäilmariskin.

Ei. Tiivistyskorjaus on tehokas keino hallita ilmavuotojen kautta syntyviä sisäilmariskejä, mutta se ei korvaa laajojen kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaamista. Jos rakennuksessa on merkittäviä vaurioita, lähtökohtana on aina vaurioituneiden rakenteiden purkaminen ja uusiminen. Tiivistyskorjausta voidaan käyttää tämän jälkeen täydentävänä toimenpiteenä.

Tiivistyskorjaus sopii tilanteisiin, joissa sisäilmaa heikentävät ennen kaikkea rakenteiden ilmavuodot. Sitä voidaan käyttää myös hallittuna väliaikaisratkaisuna, jolla rakennuksen käyttöikää pidennetään esimerkiksi muutamalla vuodella ennen laajempaa peruskorjausta. Oikean menetelmän valinta perustuu aina rakennuksen kunnon ja vuotokohtien selvittämiseen.

Tiivistyskorjauksen tarve ilmenee usein vetoisuutena, tunkkaisena sisäilmana, poikkeavina hajuina, kohonneena radonpitoisuutena tai oireiluna, jolle ei löydy selvää syytä. Varsinainen korjaustarve varmistetaan kuitenkin aina tutkimuksilla, sillä ilmavuodot eivät useinkaan näy päällepäin.

Tiiveysmittauksen, lämpökuvauksen ja tarvittaessa merkkiainekokeen avulla selvitetään, mistä ilma kulkeutuu rakenteiden läpi sisätiloihin ja onko tiivistyskorjaus oikea ratkaisu.

Kyllä. Radon on maaperästä peräisin oleva kaasu, joka kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden vuotokohtien kautta. Kun lattian ja seinän liitokset sekä läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi, myös radonin ja muiden maaperäisten epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan vähenee.

Tiivistyskorjauksissa on myös epäonnistuttu silloin, kun suunnittelu on ollut puutteellista tai työssä on käytetty vääriä menetelmiä tai materiaaleja. Esimerkiksi tavalliset silikoni- ja akryylimassat eivät pääsääntöisesti sovellu tiivistyskorjauksiin. Sisäilman kannalta kestävä lopputulos edellyttää oikeaa vuotopaikannusta, soveltuvia M1-luokiteltuja materiaaleja ja kokenutta toteuttajaa.