Ilmansulkupaperi vai höyrynsulkumuovi?

Ilmansulku estää ilmavirtaukset ja niihin liittyvän kosteuden konvektion. Höyrynsulku estää lisäksi vesihöyryn kulkeutumisen (diffuusion) rakenteen läpi. Väärä materiaalivalinta voi jättää epäpuhtaudet huoneilmaan tai pahimmillaan aiheuttaa rakenteen sisäisen kosteusvaurion.

Väärä materiaali vaarantaa koko korjauksen

Ilmansulkupaperin ja höyrynsulkumuovin välillä ei voi tehdä valintaa arvaamalla. Kylmän ulkoilman ja lämpimän sisäilman välinen paine- ja lämpötilaero aiheuttaa ilman ja kosteuden liikettä. Jos valitset väärän materiaalin, vaarannat koko korjauksen ja rakennuksen terveyden.

Lämpimän sisäilman kulkeutuminen ulos rakenteiden kylmiin osiin aiheuttaa kosteuden kondensoitumisriskin. Ilmavirta ottaa mukaansa vesihöyryä. Tätä kutsutaan kosteuden konvektioksi. Vaikka reiät olisivat pieniä, jatkuva paine-ero (esimerkiksi savupiippuilmiön takia) voi puskea merkittäviä määriä kosteutta rakenteisiin pitkällä aikavälillä, mikä tulee johtamaan homevaurioihin. Siksi oikeiden tiivistysmateriaalien valinta ja saumojen huolellinen käsittely on kriittistä.

Höyrynsulkumuovi on yleensä oikea valinta uudessa, mineraalivillalla eristetyssä puurankarakenteessa ja yläpohjassa. Ilmansulkupaperi kuuluu hirsitaloihin, vanhoihin purueristeisiin rakenteisiin ja muihin rakenteisiin, jotka on suunniteltu kuivumaan molempiin suuntiin. Saunaan tulee alumiinipaperi, ja märkätilassa höyrynsulkuna toimii vedeneristys.

Mikä on ilmansulun ja höyrynsulun todellinen ero?

Rakennusfysiikassa rakenteen tiiviys jaetaan kahteen eri ilmiöön. Rakenteen tiiviydellä ei tarkoiteta pelkkää ilmatiiviyttä, vaan myös vesihöyryn diffuusiota eli vesihöyryn kulkeutumista molekyylitasolla rakenteen läpi.

Ilmansulku (ilmatiiviys): Mittaa rakenteen kykyä vastustaa ilman liikettä (konvektiota) rakenteen läpi. Se estää vedon ja epäpuhtauksien siirtymisen, mutta sallii vesihöyryn läpäisyn.

Höyrynsulku (diffuusiotiiviys): Estää vesihöyryn siirtymisen rakenteeseen diffuusion avulla. Samalla se toimii aina myös ilmansulkuna, sillä materiaali on täysin tiivistä.

Onnistunut tiivistyskorjauksen toteutus vaatii aina ymmärrystä siitä, kumpaa ominaisuutta korjattavassa kohteessa tarvitaan.

Ilmansulkupaperin Sd-arvo on pienempi kuin höyrynsulkumuovin

Vesihöyrynvastus eli Sd-arvo ilmoittaa, kuinka paksua ilmakerrosta materiaali vastaa vesihöyryn läpäisyn suhteen. Mitä suurempi Sd-arvo, sitä tiiviimpi materiaali on.

Ilmansulkupaperi: Sd-arvo tyypillisesti alle 1 m. Paperi pysäyttää ilmavirtaukset mutta päästää vesihöyryä läpi.

Höyryjarru tai kosteusadaptiivinen kalvo: Sd-arvo on paperin ja muovin välissä, ja osassa tuotteista se muuttuu ilman kosteuden mukaan. Kalvo jarruttaa vesihöyryä talvella mutta antaa rakenteen kuivua kesällä.

Höyrynsulkumuovi (0,2 mm polyeteeni): Sd-arvo useita kymmeniä metrejä. Muovi on käytännössä sekä ilma- että höyrytiivis.

Alumiinipaperi: Täysin höyrytiivis. Kestää myös saunan lämpötilat.

Suomessa vakiintunut nyrkkisääntö on, että rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen tulee olla vähintään viisinkertainen ulkopintaan verrattuna (5:1). Näin vesihöyry pääsee rakenteesta ulos nopeammin kuin sitä tulee sisältä. Jos rakenteen ulkopinnassa on tiivis kerros, esimerkiksi solumuovilevy tai tiivis pinnoite, myös sisäpuolen tiiviyden pitää olla vastaavasti suurempi. Tämän vuoksi valinta tehdään aina koko rakenteen eikä pelkän sisäpinnan perusteella.

Milloin valitaan höyrynsulkumuovi?

Höyrynsulkumuovi on oikea ratkaisu, kun rakenteen eriste ei siedä kosteutta ja rakenne on suunniteltu kuivumaan ulospäin. Tässä tavallisimpia kohteita, joissa valitaan höyrynsulkumuovi.

Uudet puurankarakenteiset ulkoseinät, joissa on mineraalivillaeriste ja ulkopinnassa höyryä läpäisevä tuulensuoja. Tämä on Suomen yleisin pientalon seinärakenne.

Yläpohjat ja kylmän ullakon alapuoliset katot. Savupiippuvaikutuksen takia ylimmän kerroksen katossa on talvella suurin ylipaine. Pienikin vuotokohta päästää lämmintä ja kosteaa sisäilmaa kylmälle ullakolle, jossa kosteus tiivistyy esimerkiksi aluslaudoitukseen.

Korjaukset, joissa rakenne on alun perin tehty muovilla. Kun vaurioitunut tai rei’itetty muovi korvataan uudella, noudatetaan samaa periaatetta ja tiivistetään kaikki saumat ja läpiviennit.

Tilat, joissa sisäilma on tavallista kosteampaa, kuten uima-allastilat. Niissä höyrynsulun tarve ja sijainti ratkaistaan aina kosteusteknisellä suunnittelulla.

Muovin vahvuus on sen tiiviys, mutta se on myös sen heikkous. Rakenteeseen päässyt kosteus ei kuivu, joten jokaisen sauman, liitoksen ja läpiviennin on oltava ehjä. Saumat limitetään vähintään yhden rankavälin verran tai teipataan, ja sähkörasioiden ja putkien kohdalla käytetään tiivistekauluksia.

Milloin valitaan ilmansulkupaperi?

Ilmansulkupaperi on oikea valinta, kun rakenteen on tarkoitus kuivua molempiin suuntiin ja eriste sietää vaihtelevaa kosteutta. Tässä tavallisimpia kohteita, joissa valitaan ilmansulkupaperi.

Hirsitalot. Hirsi tasaa kosteutta itse, eikä hirsiseinän sisäpintaan asenneta muovia.

Rintamamiestalot ja muut vanhat talot, joissa eristeenä on sahanpuru, kutterinpuru tai muu luonnonmateriaali ja joissa alkuperäinen tiiviyskerros on rakennuspaperia. Korjauksessa uusitaan paperi ja tiivistetään saumat, jolloin veto ja epäpuhtaudet loppuvat mutta rakenteen kosteustekninen toiminta säilyy.

Puukuitu- ja muut luonnonkuitueristeiset uudisrakenteet, jotka on suunniteltu diffuusioavoimiksi. Niissä käytetään ilmansulkupaperia tai höyryjarrua suunnitelman mukaan, ja 5:1-säännön täyttyminen tarkistetaan.

Rakenteet, joissa on jo höyrynsulku. Jos rakenteeseen tarvitaan lisää ilmatiiviyttä, esimerkiksi lisälämmöneristyksen yhteydessä, uusi kerros tehdään höyryä läpäisevästä materiaalista, jotta kosteus ei jää kahden tiiviin kerroksen väliin.

Tilat, joihin ei käy ilmansulkupaperi eikä höyrynsulkumuovi

Sauna. Löylyhuoneessa käytetään alumiinipaperia, jonka saumat teipataan alumiiniteipillä. Höyrynsulkumuovi ei kestä löylyhuoneen lämpöä, eikä ilmansulkupaperi riitä sen kosteusrasitukseen.

Kylpyhuone ja muut märkätilat. Vedeneristys toimii samalla höyrynsulkuna. Sen taakse ei pääsääntöisesti asenneta erillistä höyrynsulkumuovia, vaan ratkaisu tehdään vedeneristysjärjestelmän ohjeiden mukaan.

Betoni- ja tiilirakennusten tiivistyskorjaus. Betoninen sisäkuori on jo itsessään hyvin vesihöyrytiivis. Ilma ja epäpuhtaudet kulkevat elementtisaumoista, liittymistä ja läpivienneistä. Siksi niissä ei asenneta uutta kalvokerrosta, vaan vuotokohdat tiivistetään tiivistysmassoilla, -nauhoilla ja -kalvoilla.

Miten paine-ero vaikuttaa rakenteen toimintaan?

Paine-ero rakennuksen sisäilman ja ulkoilman välillä muodostuu savupiippuvaikutuksesta, tuulesta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Usein esimerkiksi taloyhtiön sisäilmaongelmissa taustalla on väärin säädetty ilmanvaihto.

Jos rakennuksessa on suuri ylipaine, sisäilman kosteus voi työntyä rakenteisiin rikkoutuneen sulun läpi. Vastaavasti suuri alipaine vetää korvausilmaa rakenteiden raoista, tuoden mukanaan mikrobeja ja epäpuhtauksia. Korjaus onnistuu vain, jos tiivistyskerros kestää nämä rasitukset koko rakennuksen käyttöiän ajan.

Pyydä ammattilaisen arvio

Tiivistyskorjaus vaatii todellista ymmärrystä rakennusfysiikasta. Pohjoisen olot ja vaihtelevat vuodenajat ovat rakennukselle haastavat. Jos epäilet rakennuksesi tiiviyttä tai suunnittelet korjausta, pyydä suomalaisen rakennusterveystutkimuksen asiantuntija paikalle arvioimaan tilanne.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko höyrynsulku toimia ilmansulkuna?

Kyllä. Oikein asennettu ja ehjä höyrynsulku toimii aina myös täydellisenä ilmansulkuna, sillä se estää ilman liikkeen (konvektion) sataprosenttisesti.

Mitä tapahtuu, jos höyrynsulussa on reikä?

Jos höyrynsulussa on reikä ja rakennuksessa on ylipainetta, reiän kautta tapahtuva ilmavirtaus (konvektio) kuljettaa mukanaan merkittäviä määriä vesihöyryä kylmään rakenteeseen. Tämä voi johtaa nopeasti kosteuden tiivistymiseen ja homevaurioon.

Miksi vanhassa talossa ei aina käytetä höyrynsulkua?

Vanhoissa taloissa, kuten rintamamiestaloissa, rakenteet on usein suunniteltu ”hengittäviksi”, jolloin ne läpäisevät vesihöyryä (diffuusio). Tällaiseen rakenteeseen lisätään korjauksessa usein ilmansulku estämään vetoa ja epäpuhtauksia, mutta umpinainen höyrynsulku voisi häiritä rakenteen alkuperäistä kosteusteknistä toimintaa.

Kumpi on parempi, ilmansulkupaperi vai höyrynsulkumuovi?

Kumpikaan ei ole yleisesti parempi. Höyrynsulkumuovi sopii uusiin mineraalivillaeristeisiin puurankarakenteisiin ja yläpohjiin. Ilmansulkupaperi sopii hirsitaloihin ja vanhoihin hengittäviin rakenteisiin. Ratkaisevaa on, mihin suuntaan rakenne on suunniteltu kuivumaan.

Voiko vanhan talon ilmansulkupaperin vaihtaa höyrynsulkumuoviin?

Ei ilman kosteusteknistä tarkastelua. Purueristeinen tai hirsirakenne on suunniteltu kuivumaan molempiin suuntiin, ja muovi voi estää sen. Yleensä oikea ratkaisu on uusia paperi ja tiivistää sen saumat ja liittymät huolellisesti.

Mitä saunan seinään laitetaan, paperia vai muovia?

Ei kumpaakaan. Löylyhuoneeseen asennetaan alumiinipaperi, jonka saumat teipataan alumiiniteipillä. Se kestää saunan lämmön ja kosteusrasituksen.

Laitetaanko kylpyhuoneen seinään höyrynsulkumuovi?

Pääsääntöisesti ei. Märkätilan vedeneristys toimii samalla höyrynsulkuna, ja erillinen muovi sen takana muodostaisi kaksoishöyrynsulun.