Lattian ja seinän rajassa tuntuva veto johtuu useimmiten rakenteellisesta ilmavuodosta, jossa ulkoilmaa tai alapohjan ilmaa pääsee sisätiloihin eristeiden ja liitosten epätiiveyskohdista. Ilmanvaihdon aiheuttama alipaine vetää ilmaa lattianrajan vuotokohdista sisälle, mikä tuntuu jalkoihin kylmyytenä ja heikentää sisäilman laatua.
Mistä lattian ja seinän välinen ilmavuoto johtuu?
Lattian ja seinän välinen ilmavuoto syntyy tilanteessa, jossa alapohjarakenteen ja pystyseinän liitoskohtaa ei ole tiivistetty ilmatiiviisti tai vanhat tiivistykset ovat ajan myötä pettäneet. Suomalaisessa pientalo- ja rivitalokannassa rakenteiden luonnollinen eläminen, puun kuivuminen ja betonin kutistuminen voivat avata liitoskohtiin rakoja.
Toinen merkittävä tekijä on rakennuksen painesuhteet. Asunnon koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimainen ilmanvaihto synnyttää sisälle alipainetta. Jos korvausilmareittejä ei ole järjestetty riittävästi, korvausilma pyrkii sisään helpointa mahdollista reittiä, jolloin lattialistan takana oleva rako toimii ilman sisääntuloväylänä.
Mitä haittoja ilmavuoto lattianrajassa aiheuttaa?
Lattianrajan ilmavuoto ei ole pelkästään mukavuuskysymys, vaikka vetoisuus ja lattian kylmyys ovat usein ensimmäisiä havaittuja oireita. Hallitsemattomalla ilmavuodolla on suora yhteys asumisterveyteen ja energiatalouteen.
Heikentynyt asumismukavuus ja energiatehokkuuden heikkeneminen: Lämpö karkaa rakennuksesta ja tilalle virtaa kylmää ulkoilmaa. Lattiapinnan viileneminen ja jatkuva vedon tunne lisäävät tarvetta nostaa huonelämpötilaa, mikä kasvattaa kiinteistön lämmityslaskua.
Sisäilman epäpuhtaudet: Jos vuotoilma kulkee alapohjan, ryömintätilan tai eristetilan läpi, se voi tuoda mukanaan mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteita, mineraalivillakuituja tai maaperän kaasuja. Esimerkiksi maaperästä nouseva radon siirtyy sisäilmaan usein juuri samoja reittejä pitkin. Radonista lisää artikkelissa Korkea radonlukema: radonimuri vai alapohjan tiivistys?
Miten selvität, mistä lattian ja seinän välinen ilmavuoto tulee?
Ennen korjaustoimenpiteitä vuotokohdat ja niiden laajuus kannattaa aina paikantaa tarkasti. Kädellä kokeilu kertoo jo vedosta, mutta ei vielä paljasta vuodon todellista laajuutta tai reittiä, jota ilma kulkee.
Ammattimaisessa tutkimuksessa käytetään yleensä seuraavia menetelmiä:
Lämpökuvaus: Talvikaudella tehtävä lämpökuvaus paljastaa lattian ja seinän liitoksen pintalämpötilaerot ja paikallistaa kylmäsillat sekä merkittävät ilmavuotokohdat ilman rakenteiden rikkomista.
Tiiviysmittaus ja merkkiainekokeet: Rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä mitataan painekokeella, josta saadaan selville rakennuksen kokonaisvuotoluku. Lue lisää mittauksesta artikkelista Ilmanvuotoluku qE50: mitä luku kertoo ja mikä on hyvä tulos. Merkkiainekokeella nähdään tarkalleen, mistä reiteistä ilma kulkee rakenteen läpi.
Jos kiinteistössäsi havaitaan vedon lisäksi poikkeavaa hajua tai sisäilmaoireita, tutustu myös taloyhtiön toimintamalleihin sivulla Taloyhtiön sisäilmaongelma: kuka maksaa ja missä järjestyksessä edetään.
Miten lattian ja seinän välinen liitos tiivistetään oikein?
Pelkkä lattialistan irrottaminen ja massan pursottaminen näkyvään rakoon ei useinkaan riitä pysyvään lopputulokseen. Oikeaoppinen tiivistyskorjaus vaatii huolellista suunnittelua, jotta kosteus ei pääse tiivistymään vääriin rakenteisiin.
Korjaus aloitetaan poistamalla jalkalistat ja avaamalla lattianrajaa sen verran, että kantavat rakenteet saadaan esille. Pintojen huolellinen puhdistus pölystä ja irtoaineksesta on edellytys tiivistysaineiden tarttumiselle.
Tiivistämiseen käytetään elastisia saumamassoja, ilmatiiviitä erikoisnauhoja tai nestemäisiä tiivistyspinnoitteita, jotka kestävät rakenteiden lämpö- ja kosteuselämistä.
On tärkeää varmistaa, että asunnon ilmanvaihto toimii oikein tiivistämisen jälkeen. Kun rakenteiden hallitsemattomat vuotoreitit suljetaan, korvausilman on tultava hallitusti suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien kautta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko lattian ja seinän välisen raon tiivistää itse uretaanilla?
Pelkkää perinteistä pistoolivaahtoa tai uretaania ei suositella ilmatiivistykseen, sillä se saattaa murtua rakenteiden eläessä eikä yksinään muodosta luotettavaa ilmatiivistä saumaa. Oikeaan tiivistämiseen käytetään elastisia tiivistysteippejä, erikoismassoja tai sertifioituja polymeeripinnoitteita.
Poistaako lattian tiivistäminen vetoisuuden kokonaan?
Oikein tehty tiivistys poistaa lattianrajasta tulevan hallitsemattoman ilmavuodon. Jos asunto tuntuu edelleen vetoiselta, syynä voivat olla ikkunoiden ja ovien tiivistystarpeet, väärin säädetty ilmanvaihto tai ikkunapintojen aiheuttama luonnollinen ilmankierto huoneessa.
Aiheuttaako lattian tiivistäminen homevaurion?
Asianmukaisesti tehty tiivistys ei aiheuta homevaurioita. Tiivistyskorjauksessa estetään ilman ja epäpuhtauksien hallitsematon kulku tilasta toiseen. Samalla on kuitenkin aina varmistettava, että asunnon korvausilmareitit ovat auki ja ilmanvaihto on säädetty oikein.
—
Epäiletkö kiinteistössäsi ilmavuotoja lattianrajassa tai kaipaatko neuvoa korjausvaihtoehtoihin? Voit pyytää riippumattoman asiantuntija-arvion tilanteeseesi asiantuntijoiltamme.