Korkea radonlukema: radonimuri vai alapohjan tiivistys?
Kun asunnon radonlukema on korkea, korjaustapa riippuu pitoisuudesta ja rakenteista. Alapohjan tiivistys on ensisijainen ratkaisu, joka estää radonpitoisen ilman virtaamisen sisälle ilmavuotokohtien kautta. Radonimuri puolestaan poistaa radonia aktiivisesti rakennuksen alta, ja se on usein tarpeen, jos pelkkä tiivistys ei riitä alentamaan pitoisuutta turvalliselle tasolle.
Radon on maaperästä vapautuva hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa terveysriskejä. Koska suomalainen maaperä on monin paikoin radonpitoista, sisäilman radonongelmat ovat meillä verrattain yleisiä. Tässä artikkelissa käymme läpi asiantuntijan näkökulmasta, kuinka valita oikea korjausmenetelmä radonin torjuntaan.
Miksi radon tunkeutuu asunnon sisäilmaan?
Radonin kulkeutuminen sisäilmaan perustuu fysiikan lakeihin, erityisesti paine-eroihin ja ilman liikkeisiin. Maaperän huokosilma on radonpitoista, ja se pyrkii siirtymään sinne, missä paine on alhaisempi.
Rakennuksissa esiintyy luonnostaan alipainetta suhteessa ulkoilmaan ja maaperään. Tämä johtuu muun muassa savupiippuilmiöstä: lämmin sisäilma on kevyempää ja nousee ylöspäin, jolloin rakennuksen alaosiin muodostuu alipaine. Myös koneellinen poistoilmanvaihto luo asuntoon alipainetta. Jos rakennuksen ulkovaipassa tai alapohjassa on ilmavuotokohtia, kuten halkeamia tai epätiiviitä läpivientejä, maaperän radonpitoinen ilma imeytyy tehokkaasti sisätiloihin.
Milloin alapohjan tiivistys on oikea ratkaisu?
Alapohjan tiivistys on monessa tapauksessa kustannustehokkain ja luonnollisin ensimmäinen askel radonongelman korjaamisessa. Sen perusajatuksena on sulkea reitit, joita pitkin maaperän kaasut pääsevät sisäilmaan.
Tiivistyskorjaus on suositeltava ratkaisu erityisesti silloin, kun:
- Radonlukemat ovat vain lievästi koholla suositusarvoihin nähden.
- Alapohjan rakenteissa on selvästi havaittavia epätiiveyksiä, kuten rakoja lattian ja seinän liitoskohdassa tai tiivistämättömiä putkiläpivientejä.
- Haluat samalla parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja estää muiden maaperän epäpuhtauksien ja mikrobien pääsyn sisäilmaan.
Laadukas tiivistyskorjauksen toteutus vaatii tarkkuutta ja oikeita materiaalivalintoja. Esimerkiksi joustavien ja pitkäikäisten materiaalien käyttö on elintärkeää, jotta tiiveys säilyy rakennuksen eläessä.
Milloin radonimuri on välttämätön?
Vaikka huolellinen tiivistys vähentää aina maaperästä tulevan ilman määrää, se ei aina yksin riitä. Jos maaperän radonpitoisuus on suuri tai rakenteet ovat poikkeuksellisen hankalia tiivistää täydellisesti, tarvitaan aktiivista radonin poistoa.
Radonimuri tai radonkaivo asennetaan rakennuksen alle tai välittömään läheisyyteen. Laitteisto imee maaperän ilmaa ja puhaltaa sen hallitusti ulos, useimmiten vesikaton yläpuolelle.
Radonimuri on tarpeen, kun:
- Mitatut radonpitoisuudet ovat erittäin korkeita.
- Pelkkä ilmanvaihdon säätö ja rakenteiden tiivistäminen eivät ole laskeneet radonlukemia riittävästi.
- Rakennuksen alla on riittävän huokoinen maakerros (esim. sora tai sepeli), josta ilmaa on mahdollista imeä tehokkaasti.
Voiko molempia menetelmiä yhdistää?
Kyllä, ja usein tämä onkin kaikkein toimivin ja varmin ratkaisu. Hyvä ilmanpitävyys onkin edellytys sille, että radonimuri toimii optimaalisesti. Jos alapohja on hyvin vuotava, radonimuri saattaa imeä maaperän ilman sijasta lämmintä sisäilmaa asunnosta, mikä heikentää järjestelmän tehoa ja lisää energiahukkaa.
Yhdistämällä huolellisen alapohjan tiivistyksen ja tarvittaessa aktiivisen radonimurin, varmistat paitsi turvallisen sisäilman myös rakenteiden oikeanlaisen rakennusfysikaalisen toiminnan.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on turvallinen radonlukema?
Suomessa uusien rakennusten radonpitoisuuden viitearvo on 200 Bq/m³. Vanhoissa, olemassa olevissa asunnoissa toimenpiderajana pidetään 300 Bq/m³. Jos nämä arvot ylittyvät, korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä.
Riittääkö pelkkä ilmanvaihdon parantaminen radonin poistoon?
Ilmanvaihdon lisääminen laimentaa sisäilman epäpuhtauksia, myös radonia. Jos radonlähde on voimakas ja rakennuksen alipaine kasvaa ilmanvaihdon tehostamisen myötä, maaperästä voi kuitenkin virrata sisään entistä enemmän radonia. Siksi pelkkä ilmanvaihdon lisäys ilman alapohjan tiivistystä harvoin ratkaisee perusongelmaa kokonaan.
Onko alapohjan tiivistys vaikea toteuttaa jälkikäteen?
Työ vaatii ammattitaitoa, mutta on täysin tehtävissä olemassa oleviin rakennuksiin. Olennaista on paikantaa vuotokohdat oikein ja käyttää materiaaleja, jotka on testattu tähän tarkoitukseen.
Radonongelmien ratkaisemisessa on aina tärkeää edetä tutkitun tiedon ja ammattilaisten arvioiden pohjalta. Jos epäilet asuntosi rakenteiden tiiveyttä, asiantuntijan arvio auttaa kartoittamaan tilanteen ja valitsemaan kyseiseen rakennukseen sopivat ja aikaa kestävät korjausmenetelmät.